On aika paljastaa

-Hei taas,pandat!

-On aika kertoa yksi pikainen
 juttu.....

-Kristakin on vielä täällä!

-Hei minunkin puolesta,taas!

-Tuotaa...Eilen olimme poissa
täältä,joten Krista oli täällä
silloin kirjoittelemassa... ;)

-Mitä muuten kirjoitit eilen pan-
doille,Krista?

-Esittelin sinun puumajasi!
Se on muuten
ihan oikeasti todella hieno!
Se on koko urani hienoin
puumaja!

-Kiitos...Todella paljon!Onhan
se toki aika tilavakin...Paitsi
se on alkanut jo olla minullekkin
aika pieni jo.Onhan minulla yli kymmen-
kin lasta...

-Niin... :OJa muutenkin sinulla on
aika iso perhe!

-Kröhöm!Kuuluthan sinä siihen
itsekkin,Eliver!

-Niin tietenkin...Unohdinkin
jo....!

-Hah hah!Unohtaa oma perhe...
Mielenkiintoista....
Todella mielenkiintoista!:D

-Niin...Eliver unohtaa melekin aina
kaiken...Ups!Mitä sanoinkaan...

-Kuulin kyllä,Mellu!

-Ha haa!Mutta eikös teidän pitäisi'
 jo paljastaa se...

-Aa!Olipa hyvä,kun muistutit
siitä!

-On todellakin aika se kertoa...


-Kertokaas jo!

-Olimme eilen....
Kitkeriössä!Pitäi-
siköhän sanoa syy....

-Olimme siellä,koska...
-koska...
koska...
-koska....
koska....
-koska...
koska...
-koska....
koska...

-Lopeta jo!Olimme silelä,
koska...Unks!Koska olimme
Evronin puheilla!Koitimme puhua jotain
järkevää Evronille,mutta...Hän telkkesi
meidät vankilaan!Hän telkkesi meidät jo
toissapäivänä...

-Siinä me vaan kävltiin Evronin luo...
Mutta arvaatkaas mikä meillä oli
päällä ;)Näkymättömyysviitta!
Saimme sen Prof. Bookwormilta.
Sain juuri ja juuri otettua kuvan
Evronilta,kun kävelimme sinne:


-Öm...Eliver.Katsoin tuota kaukoputkella
ja sinä otit siitä kuvan.

-Nooh....Oli miten oli!

-Minäpäs sain otetuua siinuska kuvan:


                          Eliver
-Haaah haaah!

-Just.Voi että ton Evronin silmät...

-Voisitteko jatkaa tarinaanne?

Toki!Olimme lopuksi siellä
Evroni linnan sisällä,eli Kitkeriössä.
Evron alkoi pian epäillä,että sielä
olisi joku,koska Eliver tietenkinn alkoi
yskimiskohtauksen.

Niin...Olin silloin vähän kipeä...

-Sitten Evronin vartijat tulivat suoraan
eteemme ja pistivät kätensä ilmaan.
Sitten he liikkuivat käsillä eteen päin...
Ja Eliverin korva oli tietenkin viitan
ulkopuolella ja Evronin vartija otti siitä
kiinni.Ja toinen vartija otti viitan pois
 meidän päältä.Sitten ne vaan lukitsi
 meidät sinne tyrmään...

-Etes miten te pääsitte sieltä?

-Noo....Seuraavana päivänä
huomasimme,että vartija nukkuu.
Mellu sai juuri ja juuri otettua
hänen taskustaan tyrmän avai-
men.Ja sitten saimme sen auki.
Juoksimme äkkiä huoneeseen
missä oli useita sellejä.

-Yhteen selliin meillä oli avain,
koska saimme sen samalla varti-
jalta,kun sen tyrmän avain oli nipussa.

-Kokeilimme tuuriamme.Avasimme oven...
Ja siellä se oli!Näkömättömyysviitta!Pistimme
sen heti päällemme ja menimme ulko-ovelle
ja pääsimme sieltä pois,koska meillä oli
näkömättömyytviitta!

Semmoinen oli se tarina.

Hyvä.Mutta eiköhän nyt pitäisi
mennä,ettei pandat jo väsy!

Niin...Hei hei!Ja kiitos,
Krista!

Hei hei!Ja minunkin
puolesta kiitos,Krista!

Eipä kestä...Eipä kestä...
Oli ilo tavata teidät,pandat.
Hei heiToivottavasti näemme vie-
lä!

Tassuttain Eliver,Mellu ja Krista :)
ja <3